keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

SIBELIUKSEN SYNTYMÄSTÄ 150 VUOTTA


8. joulukuuta 2015 juhlitaan kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen 150. syntymäpäivää.


Lapsuus ja nuoruus

Jean Sibelius syntyi 8. joulukuuta vuonna 1865 ruotsinkieliseen kotiin. Suomi vuonna 1865 oli hyvin erilainen kuin se kotimaa, jossa elämme tällä hetkellä. Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta osana Venäjän keisarikuntaa ja väestöä oli alle puolet nykyhetkestä. Sibeliuksen syntymävuonna ainoiksi laillisiksi rahoiksi tulivat hopeamarkka sekä hopearupla. Suomen ensimmäiset poliittiset ryhmät syntyivät 1860-luvulla yhteiskunnallisen toiminnan vapautuessa. Sibeliuksen lapsuusvuosina koettiin suuret nälkävuodet, Suomen historian viimeisin nälänhätä. Pelkästään vuoden 1868 aikana menehtyi 137 700 henkeä.
Sibelius harrasti lapsesta asti musiikkia kahden sisarensa kanssa, joiden kanssa hän myös nuoruudessaan perusti kamarimusiikkitrion. Hän kävi koulua Hämeenlinnan normaalilyseossa, jonka aikana hänestä tuli kaksikielinen. Sibelius pääsi ylioppilaaksi vuonna 1885, tasan 130 vuotta aikaisemmin kuin nyt vuonna 2015 ylioppilaiksi kirjoittavat. Hänen oli tarkoitus aloittaa lakimiehen opinnot, mutta hän keskeytti opintonsa ensimmäisen vuoden jälkeen ja kiinnitti huomionsa musiikkiinsa opiskellen mm. Berliinissä ja Wienissä. Sibelius aloitti jo lapsena musiikkinsa parissa ja jatkoi säveltämistään luoden itselleen paikan Suomen historiassa.

Teokset ja elämäntyö

Sibelius sävelsi yli viiden vuosikymmenen ajan. Sibeliuksen merkitys niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on suuri. Häntä pidetäänkin suomalaisen musiikin perustajana. Tiettävästi Sibeliuksen viimeinen julkinen sävellys on Akseli Gallén-Kallelan hautajaisiin syntynyt surusoitto uruille, joka Sibeliuksen vaimon Aino Sibeliuksen mukaan perustuu kahdeksanteen sinfoniaan, jota Sibelius ei kuitenkaan ikinä saattanut loppuun. Hänen sävellyksistään tunnetuimpia myös kansainvälisesti ovat mm. Valse triste ja Finlandia. Alun alkaen Finlandia kuului sävelrunoon Historiallisia kuvia. Myöhemmin Sibelius sovitti Finlandian erilliseksi hymniksi kuorolle. Sanat hymniin kirjoitti V. A. Koskenniemi.
Etenkin Finlandialla on ollut suuri merkitys kansallisen identiteetin ja kansallistunteen kohottajana. Finlandiassa, joka ilmestyi vuonna 1900, Sibelius halusi kuvata Suomen heräämistä ja taistelutahtoa.1900-luvun alussa Suomi kärsi sortovuosista, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki venäläistämään Suomea.
Jean Sibelius oli ensimmäinen suomalainen säveltäjä, joka saavutti vakavaa maailmanlaajuista menestystä. Hänet mainitaan usein historiankirjoituksissa yhtenä aikansa merkittävimmistä säveltäjistä. Sibeliusta ja hänen sävellyksiään pidetäänkin yhtenä kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista, jotka ovat myös levittäneet tietoa ja mielikuvia suomalaisuudesta kansainväliselle tasolle.
Katso alla olevasta linkistä Aho & Soldanin filmi Sibeliuksesta.
Sibeliuksen kotipaikkana oli Tuusulan rantatielle rakennettu Ainola. Yllä olevassa kuvassa Ainolan pihalla on Jean Sibelius perheineen. Tuusulan rantatien taiteilijayhteisöön kuuluivat Sibeliuksen lisäksi Suomen taiteen kultakauden suuret nimet: kultataidemaalarit Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt, kirjailija Juhani Aho sekä runoilija J.H. Erkko.
Jean Sibelius kuoli Ainolassa 20.syyskuuta 1957 ollessaan 91-vuotias. Muutama vuosi aikaisemmin Sibelius kamppaili kahdeksannen sinfonian tekemisen kanssa, ja vanhemmiten hänen itsekritiikkinsä kasvoi jo kohtuuttoman suureksi. Sibeliuksen viimeinen tunnettu julkinen sävellys on Akseli Gallen-Kallelan hautajaisiin syntynyt Surusoitto uruille, joka liittyy kahdeksannen sinfonian materiaaliin.
Kuollessaan Sibelius oli 90 vuoden aikana nähnyt ja kokenut Venäjän keisarikunnan loiston ja vallankumouksen tuulet, Suomen itsenäistymisen ja katkeran sisällissodan, ”iloisen” 20-luvun, 1930-luvun pula-ajan sekä talvisodan ja jatkosodan. 1950-luvulle tultaessa Sibelius eli Suomessa, joka juhli 1952 olympialaisia ja poliittisesti eli uutta reaalipolitiikan aikaa Paasikiven ja Kekkosen hengessä. Sodan hävinneenä osapuolena Sibelius ja Suomi olivat menettäneet laajat maa-alueet mutta vuonna 1956 saaneet takaisin Porkkalan parenteesin aikaisen alueen.
Sibeliuksen kuolema noteerattiin ympäri maailmaa, ja mm. Yhdistyneiden kansakuntien kokous piti hiljaisen hetken Sibeliuksen muistolle. Puheenjohtaja Sir Leslie Munron mukaan Sibelius kuului koko maailmalle ja rikastutti musiikillaan hän koko ihmissuvun elämää. Sibelius haudattiin rakastamaansa Ainolan puutarhaan.

Sibelius elää sydämissä ja musiikissa

Jean Sibelius on useilla sävellyksillään ansainnut paikkansa suomalaisten muistoissa. Vaikkemme useiden muiden suomalaisten tavoin ole eläneet Jean Sibeliuksen ajalla, on hän kuitenkin löytänyt tiensä useisiin muistoihimme. Ensimmäiset muistot ovat jo ala-aste-ajoilta, kun musiikin tunneilla opettelimme tunnistamaan Sibeliuksen kuuluisimpia sävellyksiä. 
Sibelius muovasi suomalaisten kansallisidentiteettiä musiikillaan. Sibeliuksen menestys ikään kuin mursi jään ja näytti, että suomalainen musiikki voi nousta suureenkin suosioon maailmalla. Jean Sibeliuksen teokset koskettavat ihmisiä ympäri maailman. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että lukuisat musiikkituristit suuntaavat ensimmäisenä Sibelius-monumentille tai Ainolaan Tuusulan rantatielle. Sotavuosina Yhdysvalloissa julkaistiin jopa postimerkki, jossa oli Sibeliuksen kuva sekä teksti ”I need your help”, ‘Tarvitsen apuanne’. 

Teksti
Micaela Ikävalko, Joona Kotilainen, Tommi Tapiovaara, Markus Sundberg
Lähteet
Kuvat





Ei kommentteja: