torstai 26. helmikuuta 2015

SATUMAINEN TUNNELMA PORKKALAN WANHOJENTANSSEISSA 2015


Torstaina 12. helmikuuta satumainen tunnelma valtasi Porkkalan lukion, kun prinssit ja prinsessat täyttivät koulun salin ja hurmasivat vieraat sulavilla tanssiliikkeillään. Vihdoinkin, yli sata toisen vuosiluokan opiskelijaa pääsi nauttimaan lukioajan yhdestä kohokohdasta, wanhojentansseista.





Ohjelmaan kuului 12 tanssia, joihin kuului esimerkiksi Cicapo, Menuetti, Rivimasurkka ja Tango. tanssien opetuksesta vastasivat Kirsi Pajari, Outi Myllyveräjä sekä Ville Mäkelä. Tunnelmankohottajana esitettiin myös Jesper Luusuan ja Oona Mämmelän suunnittelema omatanssi, johon musiikin oli miksannut Dario Taddeo. Liikuntasali oli koristeltu kauttaaltaan valkoisilla, hopeisilla ja sinisillä ilmapallokimpuilla joiden loistokkuutta lisäsivät valot ja ja muut upeat koristukset.

Torstaina läheisille opetettiin Cicapo ja molempina päivinä ohjelmaan kuului tietysti myös hakuvalssi. Mukana ensimmäistä kertaa oli myös wanhojen tansseissa pidetty puhe, jonka kirjoittivat ja esittivät Kiia Rouhelo ja Thomas Lindroth. Musiikkia soitti Kirkkoharjun koulun orkesteri Satu Jämsän johdolla.


Torstaina illalla tanssijoiden aivan ensimmäistä tanssia pääsivät ikuistamaan perheenjäsenet ja muut läheiset, jotka olivat tulleet läheltä ja kaukaa katsomaan meitä yhtenä nuoruutemme tärkeimmistä päivistä. Tanssien alkaessa seitsemältä illalla olimme kaikki valmiina pyörähtelemään, sillä olimme olleet koululla jo kolme tuntia aikaisemmin pukemassa mekkojamme sekä poseeraamassa kuvia varten.



Lilian Timonen ja Odera Ikegwuonu



















Tytöille todellinen koetus tuli kuitenkin
tanssien jälkeen torstaina, kun oli aika
 mennä nukkumaan juhlakampauksen kanssa.
Perjantaina tanssittaisiin vielä kolmet tanssit,
ja kampauksen tuli kestää kaikkien tanssien ajan.
Aamulla herätessä pystyi tuntemaan
huonosti nukutun yön jäljet,
mutta ajatukset vei muualle innostus
jäljellä olevien tanssien johdosta.



Blogijutun toinen kirjoittaja Miia Mattila.




















Perjantaina tansseja tulivat katsomaan koululaiset, ala-astelaisista lukiolaisiin. Kaikki jännitys tuntui olevan poissa. Tanssiminen oli niin hauskaa, ettei melkein pystynyt lopettamaan hymyilemistä! Tanssien jälkeen suuntasivat kaikki juhlalounaalle Majvikiin, jossa podittiin yhdessä tanssien jälkeisiä tunnelmia. 

Tanssiaisten juontajina toimivat Riikka Rasi ja Janne Kuusela.
Voi tosiaankin myöntää wanhojentanssien olleen hauskin lukiokokemukseni tähän saakka! Tunnelma tansseissa, kuten harjoituksissakin oli koko ajan mahtava ja peittosi myös esityksien luoman hermostuneisuuden ja jännityksen.Tanssit jättivät, hauskojen muistojen lisäksi, jälkeensä mukavan yhtenäisyyden tunteen, jonka saattelemana on hauskaa jatkaa lukiourakkaa näiden opiskelijatovereiden kanssa!

Minä, Emily Stevens, vaaleanvihreässä mekossani, olin yksi näistä prinsessoista. Astellessani saliin, vieraiden katseiden alla, orkesterin kauniisti soittaessa, pystyin tuntemaan jännityksen kutisevan vatsani pohjassa. En voinut uskoa, että kuukausien valmistelun jälkeen, tanssien hetki oli viimenkin koittanut. Siinä seisoin, mekko päälläni, meikit naamalla, sekä tanssit harjoiteltuna. Enää jäljellä oli tansseista nauttiminen! 


Tanssiaisten suuri yksinäinen oli Robert Kuivalainen, joka ilman paria vei tanssiosuutensa tyylikkäästi läpi.Tanssiaisten jälkeen kuvan prinsessa Ida Fossellkin saattoi vihdoin levähtää. Lasikenkä oli yhä tallella ja prinssikin jo valittuna ennen suurta juhlaa. Juhlat olivat ikimuistoiset!




Teksti Miia Mattila ja Emily Stevens
Kuvat Miia Mattila ja Emily Stevens

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

No on hienot puvut! Kaikki prinsessat on niin kauniita, ja prinssit komeita!