torstai 18. joulukuuta 2014

YLIOPPILAS- JA ITSENÄISYYSJUHLA 5.12.2014

Porkkalan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlaa vietettiin 5.12.2014. Valkolakin päähänsä painoi yhteensä 26 ylioppilasta, joista kolme oli aikuislinjalta. Ylioppilaan puheen piti Pihla Silén, airuina toimivat Taru Partanen ja Riku Saksa.

Stipendin menestyksekkäistä opinnoista saivat Atte Frestadius, Angela Jimenez-Nevalainen, Pinja Leppäjärvi, Ville-Veikko Niemelä, Ilari Särkikoski sekä Aku-Kalle Vuori.


YLIOPPILAAN PUHE Pihla Silén

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät opiskelijatoverit!
 
Tänään on se päivä, kun uurastuksemme palkitaan ja saamme vihdoin laittaa valkolakin päähämme. Tänään meistä on tullut ylioppilaita.

Monilla meistä tuoreista ylioppilaista pyörii varmasti päässä sana ”vapaus”. Vapaus tuntuu erityisen hyvälle kun on nuori ja koko maailma on avoinna, mutta vapaus voi olla myös pelottavaa. Tuttu ja turvallinen aika Porkkalan lukiossa on ohi ja en ole varmasti ainoa joka miettii, että mitä seuraavaksi tapahtuu? Itse ainakin muistan elävästi sen tunteen kun viimeinenkin kurssimerkintä komeili helmessä. Luonnollisesti tunsin suurta iloa, mutta myös tietynlaista tyhjyyttä.

Tässäkö se nyt oli?  Kolme ja  puoli vuotta opiskelua, 75 kurssia ja ylioppilaskirjoitukset, ja nyt se on ohi. 

Kuitenkin tulee muistaa kun yksi ovi sulkeutuu niin uusi aukeaa. Näiden menneiden vuosien aikana on opiskelu Porkkalan lukiossa sisältänyt riemukkaita hetkiä kuten vanhojentanssit, penkkarit ja abiristeilyn, joista on meille jokaiselle jäänyt varmasti kultaisia muistoja. Kun itse ajattelen koko lukiotaivalta niin mieleeni jäi erityisesti lukiomme hyvä ilmapiiri sekä loistavat opettajat.  Lukioaikana on solmittu uusia ystävyyssuhteita ja luonnollisesti opiskelukaverien tuki on ollut erityisen tärkeää vaikeina hetkinä. Yhdessä kirottiin hankalat kokeet maan alle ja poljettiin jalkaa kun asiat ei sujunu ihan niin kuin Strömsössä. 

Lukiomme opettajat ovat puolestaan olleet meille korvaamaton apu ja tuki, ja heistä jokainen on jäänyt mieleen omina erikoisina persooninaan. Opettajat ovat jaksaneet puskea meitä eteenpäin, kun omat voimat ovat loppuneet ja heidän kärsivällisyytensä on auttanut meitä valkolakin saavuttamisessa, vaikka me varmastikin olemme koetelleet heidän hermojaan. Uskon ainakin että matematiikan opettaja Räsänen huokasi helpotuksesta kun läpäisin viimeisenkin kurssin. Lukiossa opiskelu on myös opettanut meille tärkeitä elämäntaitoja kuten vastuuta, pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta. Nämä taidot tulee meidän jokaisen säilyttää ja viedä mukanaan tulevaisuuden haasteisiin.

Kuitenkin tämä matka on riemun ja onnistumisien ohella sisältänyt myös kyyneleitä ja pettymyksiäkin.  Lukiossa opiskelu on varmasti koetellut meidän jokaisen stressinsietokykyä ja ajanut epätoivon partaalle, mutta silti olemme onnistuneet voittamaan omat vaikeutemme ja raivaamaan tiemme tähän päivään. Opiskelu on ollut kovaa työtä ja vaatinut monenlaisia uhrauksia, mutta valkolakki päässämme todistaa meidän selviytyneen lukion haasteita kunniakkaasti. Vaikka lukion aloittaessa edessä oleva matka tuntui pitkältä ja vaivalloiselta kulkea, niin jälkeenpäin katsoen lukiovuodet ovat kiitäneet ohi nopeammin kuin osasi kuvitellakkaan.
Rakkaat opiskelutoverini, uudet ylioppilaat! Ensimmäiseksi haluan kiittä teitä, joiden kanssa olen saanut kokea ikimuistoiset lukiovuoteni.  Te olette aina jaksaneet tukea ja tsempata minua haastavina hetkinä.

Suuret kiitokset myös koulun rehtorille, opettajille sekä muulle henkilökunnalle, jotka ovat antaneet meille tarvitsemamme tiedot ja taidot, sekä pitänyt meistä hyvää huolta koulussa.
Haluan myös erityisesti kiittää ystäviäni ja vanhempiani, joiden tuki on ollut korvaamatonta. He ovat jaksaneet kuunnella huoliani ja auttaaneet minua parhaansa mukaan.
Nyt on meidän tuoreiden ylioppilaiden aika kokeilla siipiämme ja kohdata tulevaisuuden haasteet. Me uudet ylioppilaat haluamme toivottaa teille hyvää itsenäisyyspäivää sekä rauhallista joulun odotusta.


Rehtori Matti Autero kiinnittää 
stipendiaatti Atte Frestadiuksen rintaan 
Musiikinopettajat ry:n Pro Musica -mitalin. 
Lisäksi Frestadius sai kunniakirjan, 
Kirkkonummen Steel Band ry:n stipendin 
ja Autokoulu Pro:n stipendin opintomenestyksestä.



Airuet Taru Partanen ja Riku Saksa lippuvartiossa.



Upea Chorus Studiensis piti huolen jälleen juhlavasta esityksestä laulamalla Nää maat ja Sankarit.



keskiviikko 17. joulukuuta 2014

MUSIKAALI "ODYN HARHARETKET"

Porkkalan lukion musaprojektilaisten marraskuu huipentui jälleen huikeaan musikaaliesitykseen. Musikaalin sovitus oli samalla sekä ikuinen että ajankohtainen tarina nuoren miehen Odyn ja hänen polttarikavereidensa harharetkestä Kreikkaan häiden aattona. Koti-Suomessa kihlattuaan uskollisena kaipaava Pene puolestaan joutui kokemaan epätietoisuuden ja odotuksen tuskan tukenaan parhaat tyttökaverinsa.
 
Penen tyttöporukka Mira eli Kiia Rouhelo (ylhäälä vas.), Rosa eli Anna-Sofia Isosomppi,
Pene eli Emily Stevens (alhaalla vas.) ja Anni eli Jenna Väliviita.
Tarinan moderni sovitus pohjautui vapaasti Homeroksen Odysseiaan. Antiikin tarinan viitteinä poikaporukka kohtaa Kreikassa seireenien ja jumalattarien kaltaiset lumoojattaret, jotka kuitenkin osoittautuvat modernin ajan pahistytöiksi. Railakkaasti vietetyn polttari-illan jälkeen pojat huomaavat, että lumoojattaret ovat heidät ryöstäneet ja he ovat turisteina puilla paljailla. 
 
Odyn poika porukka Riku eli Niilo Pääkkönen (vas.), Odyn veli Viktor/Vikke
eli Thomas Lindroth, Ody eli Robert Jansson ja Aki eli Jesper Luusua
Modernin yhteiskuntakriittisen ulottuvuuden tarinaan tuovat kreikkalaiset työttömät, jotka toimivat sadun auttajien tapaan Odyn ja kavereiden tukena hädän hetkellä, sekä ympäristöaktiivien mielenosoitus saasteita vastaan.
 
Mielenosoittajat Aava eli Ella Kajaste (vas.), Boris eli Dario Taddeo
(joka myös teki läppärille erilaiset äänimaisemat),
Keiju eli Katariina Kaukolampi ja Hippu eli Juulia Matero.
 
Kreikkalaiset työttömät Platon eli Jaakko Veijonen (vas.),
Sokrates eli Leevi Honkonen, Aristoteles eli Atro Nykänen
ja Dimitro eli Perttu Nykänen (soittamassa bändissä kiipparia eli keybordia).
Myös henkilöhahmoissa oli moniulotteista särmää ja upeaa tulkintaa.
Hyviksiä musikaalissa edusti puolalainen motoristi
Geralt eli Niila Wuorenjuuri, jonka muhkea olemus ja hevirokkarin
rouhea ääni kannattelivat tarinaa tiukasti tässä ajassa.
Tarinan yhtenä koskettavimmista huippukohdista mieleen jäi soimaan Penen balladi "Oo siellä jossain mun", jonka Emily Stevens tulkitsi herkän huurteisella äänellään.Tarinan loppu on tietenkin onnellinen: pahikset saavat palkkansa ja epätoivon partaalla kituva Pene saa Odyn ja polttarikaverit kotiin. Huipentumana vietetään häät. Ja niin Pene ja Ody elävät elämäänsä onnellisina loppuun saakka, elleivät peräti ikuisesti! 
 
Kuvat Ella Kajaste
Teksti P. Poutanen