keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

MEPPI SAMPO TERHO VIERAILI PORKKALAN LUKIOSSA



Koulumme entinen opiskelija, perussuomalainen europarlamentaarikko Sampo Terho saapui perjantaina 25.4. lukioomme kertomaan Euroopan Unionista, sen hyödyistä ja haitoista sekä vastaamaan yleisön kysymyksiin. 

Hän painotti jo tilaisuuden alussa sijoittuvansa niiden euroskeptikkojen joukkoon, joiden tarkoituksena ei ole kaataa koko Euroopan unionia, vaan toimia liittovaltiota kannattavien federalistien vastavoimana. Terho katsoi, että he pyrkivät kehittämään unionia ja poistamaan siitä turha byrokratia.

Haastattelun alussa Terho kertoi hieman omasta arjestaan ja Euroopan Unionin rakenteesta. Hän voivotteli Strasbourgin ja Brysselin välillä kulkemisesta johtuvaa. Omista työtehtävistään Terho nosti esiin merkittävimpinä valiokunnat, joissa tehdään merkittävin valmisteleva työ. Euroopan parlamentissa on 20 valiokuntaa, joista Terho sanoi olleensa mukana muun muassa talousvaliokunnassa.

Terhon mielestä yksittäisen parlamentaarikon vaikutusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat. Hänen mukaansa mepeiltä vaaditaan yli puoluerajojen tapahtuvaa verkostoitumista ja toisten näkökulmien kunnioittamista, jotta he saisivat äänensä kuuluviin. Terho kertoi, että huomiota voi saada myös antamalla kärkeviä kommentteja. Hän kyseenalaisti tämän, sillä se vie harvoin asioita aidosti eteenpäin.

Terhoa pyydettiin myös ottamaan kantaa tämän päivän poliittisiin kriiseihin ja erityisesti Venäjän ja Ukrainan välillä käytävään selkkaukseen. Hän myönsi tilanteen olevan erityisesti Suomen kannalta erittäin hankala. Paljon puhutut talousrajoitteet olisivat nopeasti ajateltuna looginen ja helppo ratkaisu. Mutta koska Venäjä on Suomen tärkeä kauppakumppani ja erityisesti energian tuoja, Venäjä voisi kostaa ja asettaa meille omia rajoitteita. Sampo Terho pohti Venäjän pakotteiden asiaa myös unionin näkökulmasta ja painotti unionin laajuutta ja ideologioiden kirjoa: 28 jäsenvaltion unionissa jokaisella maalla on oma ulkopolitiikan linjansa.

Haastattelun loppupuolella Terholta kysyttiin, miten hän haluaisi muuttaa ja parantaa Euroopan unionia. Suureksi ongelmaksi Terho mainitsi unionin koon. Se on paisunut pienestä Hiili- ja Teräsyhteisöstä nykyiseksi 28 maan megaunioniksi, jonka hallinta on lähes mahdotonta. Suuri unioni vaatii suuren virkamieskoneiston, joka on Terhon mukaan äärimmäisen tehoton. Tämä näkyy esimerkiksi lukuisissa äänestyksissä, joita parlamentaarikoille kertyy vuoden aikana. Europarlamentissa äänestystilanne on Terhon mukaan usein turhan hektinen. Unionin suurimmaksi heikkoudeksi Terho kuitenkin nosti demokratiavajeen, jolla hän viittasi komission suureen valtaan Unionissa. Hän halusi myös tuoda EU:ta lähemmäksi kansalaista antamalla parlamentille lisää valtaa ja järjestämällä kansanäänestyksiä useammin.

Euroopan Unionin tulevaisuusnäkymistä Terho antoi varsin skeptisen kuvan ja pelkäsi, että hänen edustamansa euroskeptikkojen ryhmä kokee tappion ja Euroopan yhdentäminen voimistuu ja valtioiden parlamenttien oikeudet vähenevät entisestään.

Teksti Tommi Lehto 11AB Masalan opetuspiste

PORKKALAN LUKION OPISKELIJAT VIERAILIVAT EDUSKUNNASSA

Porkkalan lukion YH7-kurssilaiset Kirkonkylän ja Masalan opetuspisteistä tekivät tiistaina 22.4. opintoretken Helsinkiin. Vajaan kolmenkymmenen opiskelijan ja yhteiskuntaopin opettaja Pirjo Westin kohteena oli eduskuntatalon vieressä sijaitseva Eduskunnan Kansalaisinfo eli tuttavallisemmin Pikkuparlamentti.


Vierailumme aluksi katsoimme eduskunnan esittelyvideon. Se antoi kuvan millaista eduskunnassa on ja miten siellä toimitaan. Videon jälkeen paikalle saapui vierailumme emäntä Päivi Lipponen. Lipponen on toisen kauden SDP:n kansanedustaja. Hän asuu Helsingissä ja on työskennellyt historian ja yhteiskuntaopin opettajana Eiran aikuislukiossa. 

Lipponen kertoi omasta taustastaan sekä miten hän on päätynyt eduskuntaan. Hän kiinnostui politiikasta erityisesti 1990-luvulla ja meni mukaan Helsingin kunnallispolitiikkaan. Hän korosti, kuinka vain itse vaikuttamalla voi saada tuloksia. Muutos lähtee tavallisista ihmisistä ja heidän aktiivisuudestaan.  

Päivi Lipponen kuuluu talousvaliokuntaan, jonka tehtävänä on muun muassa miettiä miten nuorisotyöttömyyttä voisi ehkäistä. Vierailumme näkökulmasta kiinnostavaa on se, että hän toimii tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Tulevaisuusvaliokunnan tehtävä on esimerkiksi hahmotella Suomen erilaisia tulevaisuuskuvia, kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja nykyään erityisesti teknologiakehityksen vaikutuksia. Valiokunnassa pohditaan, millaisena suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää. Muista valiokunnista poiketen se ei käsittele yleensä lakiehdotuksia. Sen sijaan tulkevaisuusvaliokunnan tavoitteena on oppia ennakoimaan Suomen kehitystä, ihmisten hyvinvointia, ammattien muutosta ja koko Suomen asemaa ja selviytymistä globaalissa maailmassa.

Lipponen kertoi esimerkiksi selluloosapohjaisista puuvillaa korvaavista kuiduista. Ne ovat ympäristöystävällisempiä, mutta niiden valmistamien on tällä hetkellä vielä kallista. Hän sanoi, että tämä olisi hyvä mahdollisuus parantaa Suomen taloutta, koska kuitua saadaan juuri puusta, jota meillä on paljon.

Saimme esittää kansanedustajalle myös kysymyksiä. Keskustelimme muun muassa siitä, miten Suomi säilyisi sellaisena maana, etteivät kaikki muuttaisi täältä pois. Suomen tulevaisuuden kannalta uudet innovaatiot ovat avainasemassa. Niiden avulla saadaan luotua uusia, korkeaa teknistä osaamista vaativia työpaikkoja. Rovio ja Supercell ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisista työpaikoista. Päivi Lipponen totesi myös, että hän ei haluaisi pelotella tai masentaa meitä nuoria. Tästä huolimatta hän katsoi, että tulevaisuudessa on paljon epävarmuutta. Nuorten voi olla aiempaa vaikeampaa saada työtä. Voikin olla, että suomalaiset nuoret voivat joutua muuttamaan ulkomaille töiden perässä aivan kuten 1960-70-luvulla Suomen syrjäkyliltä lähdettiin tehdastyöhön Ruotsiin. Hän käski meitä unelmoimaan ja toteuttamaan unelmamme. Unelmien toteuttaminen vaatii myös työtä. Silloin kun hän opiskeli, tuskin kukaan meni lukion jälkeen opiskelemaan ulkomaille. Nyt EU:n myötä opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet ovat toteutuneet.