tiistai 11. joulukuuta 2012

TEEMU LEHTO: ELÄMÄ ON KUIN MATKA

Ylioppilaan puhe 5.12.2012



 
Teemu harjoittelee puhetta
Tässä, usein niin vaikeassa prosessissa, meitä ovat opastaneet kokeneemmat matkaajat. He ovat käyneet paikoissa, joista suurin osa meistä nuorista ei ole edes ymmärtänyt unelmoida. Katsokaa heitä! Kuvitelkaa itsenne opettajan kenkiin. Kello on kolme iltapäivällä ja päivän viimeinen oppitunti on alkamassa.  Tässä vaiheessa päivää oppilaiden käytöstä on vaikea erottaa nelivuotiaan käytöksestä. Ja opettajan on yritettävä saada edes jotain jäämään oppilaiden päähän. Opettajat – en osaa sanoin ilmaista, kuinka paljon arvostan Teidän haluanne opastaa seuraavaa sukupolvea. Jään kaipaamaan Teitä! Kiitos näistä vuosista!










Joskus tällä elämänmatkalla käy niin, että tapaa samaan suuntaan kulkijoita, samalla vuorella kiipeäviä. Odotin lukioaikani olevan ankeaa ja epämiellyttävää. Mutta Te, opiskelutoverit, teitte näistä kolmesta ja puolesta vuodesta mahtavaa aikaa. Haasteita ei puuttunut. Kokeita ja projektitöitä odotti joka kulman takana, ja tähän vielä lisättiin oppitunnista toiseen jatkuva läksytaakka. Tältä se ainakin tuntui pahimmillaan. Mutta me valmistuimme! Kyseessä on huomattava saavutus, ja meillä, uusilla ylioppilailla, on syytä olla ylpeitä itsestämme.

Jotta ymmärtäisimme nykyhetkeä, meidän täytyy ymmärtää menneisyyttä. Yli seitsemänkymmentä vuotta sitten Suomi nousi yhteen rintamaan, puolustamaan omaansa. Tällä oli suunnaton vaikutus niin Suomen fyysiseen kuin vertauskuvalliseen maisemaan. Jos Suomi ei olisi noussut yhdessä, seisoisinko minä nyt tässä? Kykenisimmekö me kulkemaan elämänmatkojamme vapaasti, valiten itse polkumme? Saisimmeko kiivetä kaikille kukkuloille? Olkaamme siis kiitollisia sotien veteraaneille, jotka tekivät kovan työn silloin, kun se täytyi tehdä. Uskonnon, oppimisen ja sanan vapaus – siinä veteraanien perintö meille.

Vaikka menneisyyden ymmärtäminen onkin tärkeää, suuntaa kaikkien matka silti kohti tulevaa. Olemme juuri päässeet erään korkean vuoren huipulle. Kun tästä jatkamme eteenpäin, ylioppilastutkinto ja lukioaika tulevat vaikuttamaan tulevaisuuteemme merkittävästi. Aivan kuin vuori, joka hallitsee taakse jäävää maisemaa ja lopulta katoaa näkyvistä, jää lukioaika ainakin minun mieleeni yhtenä elämäni suurista virstanpylväistä. 

Tällaisin ajatuksin tahdon kiittää Teitä kaikkia, jotka olitte edesauttamassa opiskelujemme edistymisessä aina arvon rehtorista ja vararehtorista ihanaan opettajakuntaan, josta erityisesti tahdon huomioida luokanvalvojiani Paula Göösiä ja Satu Seppälää. Kiitoksen ansaitsevat myös tietokoneiden ylläpitäjät, siivoojat, ruokalan tädit ja vahtimestarit, jotka tekivät opiskelun puitteet jopa nautittaviksi. Rakkaat perheet, suku ja ystävät, en olisi tässä ilman Teitä! Ja viimeisenä – ainutlaatuiset opiskelutoverit. Olette vaikuttaneet elämäni suuntaan enemmän kuin kukaan teistä ymmärtää. En olisi uskonut kolme ja puoli vuotta sitten, että voisin kiintyä näin paljon tähän paikkaan ja yhteisöön. Arvoisat sotaveteraanit, kiitos Teille maamme itsenäisyydestä!

Seuratkoon Jumalan siunaus ja onni ja menestys meitä kaikilla teillämme! Rakkaat ystävät, iloista joulun odotusta ja hyvää syntymäpäivää Suomi!

Teemu Lehto 09A
Porkkalan lukio
Masalan opetuspiste



PORKKALAN LUKION YHTEISTÄ YLIOPPILASJUHLAA VIETETTIIN MASALAN OPETUSPISTEESSÄ

Keskiviikkona 5.12.2012 kello 13.00 vietettiin perinteisin menoin Porkkalan lukion yhteiset itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlat Masalan opetuspisteen juhlasalissa.

Airueet Nasim Haque ja Emilia Kesälä
Seremonia alkoi, kun airuet saattoivat abiturientit saliin Sibeliuksen Intermezzon tahdissa. Yleisöä oli runsaasti. Espoon sotaveteraanien Kirkkonummen jaoston veteraanit kunnioittivat läsnäolollaan juhlaa. 


Ohjelma oli musiikkipainoitteinen. Ensimmäiseksi Turkka Junkkari esitti sanoittamansa kappaleen ”Kahvia ja sinä”. 









Sotaveteraanien kunniaksi Porkkalan lukion opiskelijoiden kuoro Chorus Studiensis esitti laulun ”Nää maat”. Ennen lakitusta yleisö lauloi vielä yhteislauluna Olen Suomalainen. 











Rehtori Matti Autero piti puheen lakitettaville ja kutsui abiturientit yksitellen ottamaan todistuksensa, ja apulaisrehtorit jakoivat lakit ja ruusut.






Hetki oli juhlava, kun rehtori ylioppilastutkintolautakunnan suomin valtuuksin julisti abiturientit ylioppilaiksi ja kehotti sen merkiksi uusia ylioppilaita painamaan valkolakin päähänsä. Kun ansaittu valkolakki oli painettu päähän, kaikki nousivat laulamaan ”Gaudeamus Igiturin”.


























Juhlapäivän tähtiesiintyjä oli Masalan opetuspisteen opiskelija Teemu Lehto, joka piti ylioppilaan puheen. Upean puheen jälkeen yleisö sai nauttia vielä Pinja Räsäsen sellomusiikista, kun hän esitti Aulis Sallisen ”Elegian”.

Seremonian loppuhuipennuksena juhlaväki lauloi yhdessä Maamme-laulun. Sen jälkeen airuet johdattivat uudet ylioppilaat Sibeliuksen ”Alla Marcian” tahdissa salista aulaan onnittelutulvan keskelle. 

Airuet Emilia Kesälä ja Nasim Haque saattoivat ylioppilaskulkueen saliin Sibeliuksen musiikin tahdissa, ovella airueina vieraita vastaanottivat Janita Halmelahti ja Valtteri Höttönen Masalan opetuspisteestä

Teksti Henry Turtiainen
Kuvat Juuso Karila


PORKKALAN LUKION YLIOPPILASJUHLAN OHJELMA 5.12.2012 

Jean Sibelius: Intermezzo 

abiturienttien kulkue 



Kahvia ja Sinä
Turkka Junkkari, laulu ja kitara 


Sotaveteraanien kunniaksi

Nää maat

Chorus Studiensis

Olen suomalainen

yhteislaulu

Lakitus

rehtori Matti Autero

Gaudeamus

Ylioppilaan puhe

Teemu Lehto

Aulis Sallinen: Elegia

Pinja Räsänen, sello

Maamme

Jean Sibelius: Alla Marcia

ylioppilaiden kulkue

Airuet

Janita Halmelahti, Nasim Haque, Valtteri Höttönen, Emilia Kesälä

perjantai 30. marraskuuta 2012

KIRKKONUMMELLA VIETETTIIN ESPOON SEUDUN KULTTUURISÄÄTIÖN JUHLAA





Espoon Seudun Kulttuurisäätiön juhlaa vietettiin torstaina 15.11.2012 Kirkkonummen kunnantalolla.
Porkkalan lukion verkkolehti Taukotilan toimitus oli myös paikalla juhlimassa. Meidät juhlijat toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi Kulttuurisäätiön, veteraanien vastaanottokomitean ja Puolustusvoimien vartijoiden läsnä ollessa.
Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio lausui säkenöivät tervetuliaissanat. Myös professori Jukka Kemppinen piti juhlapuheen. Sitten seremonia jatkui monipuolisilla tanssi- ja musiikkiesityksillä.




Musiikillisena antina saimme kuulla Lilli Peuran harmonista harpun soittoa kappaleena Bernard Andresin Trois Piéces. Kirsi Kiviharju Espoon musiikkiopistosta soitti myös harpulla kappaleen Legenda. Iivari Alloon soitti pianolla soolon Aram Hatsaturjanin Toccatasta.


Tanssiesityksenä näimme Dance MTV-ryhmän esityksen, johon koreografian on luonut opettaja Cecilia Karlsson, ja Balettiopisto Heli Aallon värikkäät "Lumikki ja seitsemän kääpiötä" ja "Venäläisen tanssin". "Kultahippujen tanssin" koreografian oli luonut Aita Vuolanto ja musiikin säveltänyt Timo Alakotila. Kirkkonummen tanssiyhdistys Streettanssi vastasi ryhmäesityksestä Taija Hinkkasen johdolla.





Upeiden esitysten jälkeen Espoon Seudun kulttuurisäätiö jakoi vuoden 2012 stipendit ja apurahat saajina mm. Kanttiinilotat, Espoon kirjailijat, Balettiopisto Heli Aalto, Antti Jussi Valkama sekä Kirkkonummen tanssiyhdistys.

teksti Henry Turtiainen


Kuvat Johannes Ikkala, Juuso Karila, Tomas Rauhala ja Dario Taddeo


















torstai 15. marraskuuta 2012

IPAD KOULUKÄYTÖSSÄ


Mitkä ovat Ipadin hyödyt ja haitat koulukäytössä? Miten Ipadia voi käyttää koulussa ja kotona

HYÖDYT JA HAITAT


Ipadillä on helppo ja nopea kirjoittaa muistiinpanoja, mutta muistiinpanoissa piirtäminen on hieman hankalaa. Ipadille on kyllä keksitty kynä, jolla voi piirtää, mutta kynän käsittelyn oppiminen vie jonkin verran aikaa. Ipadille saa monia erilaisia ohjelmia koulua varten kuten, sanakirjoja, karttoja ja monipuolisia muistiinpano-ohjelmia. Lisäksi Ipadillä voi lukea kirjoja. Osa kirjoista on ilmaisia ja muita kirjoja voi ostaa. Lukemisessa kätevintä on, että fonttia voi säätää haluamansa mukaan.























OPISKELUA  IPADILLA


Olen itse käyttänyt aika paljon Ipadia matematiikan opiskeluissa lukemiseen Frontterista.
Se on paljon helpompaa ja mukavampaa lukea kuin kirjasta. Myös muistiinpanojen lukeminen on helpompaa kuin vihosta, koska silloin muistiinpanoista saa paremmin selvää.
Käytän myös laskinta Ipadillä, koska se on melkein yhtä monipuolinen kuin normaalit laskimet.

Tomas R